• Lånebelopp 1 000 - 60 000 €
    • Löptid 1-15 vuotta
    • Ränta 4.99 - 20 %
    • Lånebelopp €500 - €5000
    • Löptid 2 - 10 vuotta
    • Ränta 29,07%
    • Lånebelopp 100 - 5 000 €
    • Löptid 12 - 36 kuukautta
    • Ränta 20 %
    • Lånebelopp €1000 - €60 000
    • Löptid 1 - 15 vuotta
    • Ränta 6,99 - 19,99%
    • Lånebelopp
    • Löptid
    • Ränta
    • Lånebelopp 500 - 60 000 €
    • Löptid 1 - 18 vuotta
    • Ränta 4.68 - 20 %
    • Lånebelopp €100 - €60 000
    • Löptid 1 - 15 vuotta
    • Ränta 5%
    • Lånebelopp €1000 - €60 000
    • Löptid 1 - 15 vuotta
    • Ränta 4,41 - 20%
    • Lånebelopp 500 - 60 000 €
    • Löptid 1 - 15 vuotta
    • Ränta 4.5 - 38 %
    • Lånebelopp €2000 - €50 000
    • Löptid 3 - 15 vuotta
    • Ränta 4,9 - 19,9%
    • Lånebelopp 1 000 - 50 000 €
    • Löptid 12 - 60 kuukautta
    • Ränta 4.9 - 19.9 %

Suomalaisten suosikkikohteita on asunto Espanjasta, Italiasta, Turkista, Kreikasta ja Portugalista, mutta myös Thaimaasta ja Virosta ostetaan paljon asuntoja. 

Omistusasunto ulkomailta on hyvä vaihtoehto silloin, kun kohdemaassa lomailee usein tai haluaa peräti muuttaa sinne. Asunnon voi kuitenkin hankkia myös sijoitusasunnoksi ja vuokrattavaksi. 

Ostajan kannattaa kuitenkin varautua siihen, että asunnon ostaminen ulkomailta on pitkä prosessi. Sopivan asunnon löytämiseen, lainan myöntämiseen ja siihen, että kauppakirja on allekirjoitettu saattaa kulua helposti aikaa jopa vuosi.

Tässä oppaassa käymme läpi kymmenen kohtaa, jotka ulkomailta asuntoa ostavan kannattaa ottaa huomioon:

  1. Millainen budjetti?
  2. Mitä rahalla saa?
  3. Millaisen asunnon haluat?
  4. Mihin käyttöön asunto tulee?
  5. Mitä muita kuluja tulee?
  6. Päätösten aika
  7. Yhteys välittäjään
  8. Yhteys juristiin
  9. Yhteys pankkiin
  10. Mitä asuntoon kuuluu?

1. Millainen budjetti?

Suunnittele tarkkaan, kuinka paljon ostamasi asunto saisi maksaa. Laske myös, kuinka paljon voit maksaa itse ja kuinka paljon sinun pitäisi ottaa lainaa.

Ulkomailta ostettavalle asunnolle voi saada lainaa asuntolainaa pankista. Jos tarvitset vain pienen lainan, voi ulkomailla olevan asunnon rahoittaa myös esimerkiksi kulutusluotolla.

2. Mitä rahalla saa?

Kun olet päättänyt, paljonko asunto saisi maksaa, alan tutkia millaisia asuntoja sillä saisi. Vaikka sinulla olisi mielessä jokin tietty maa tai alue, kannattaa katsoa myös muita vaihtoehtoja. Tällä tavalla saat käsityksen eri maiden asuntojen hinnoista, kuntoluokituksista ja asuntojen neliömääristä.

3. Millaisen asunnon haluat?

Tutustuttuasi siihen, millaisia asuntoja saa eri maista ja/tai alueilta, mieti millainen alue olisi juuri sinulle sopiva. Huomiota kannattaa kiinnittää kohdemaan kulttuuriin, mutta myös kaupunkeihin ja kaupunginosien erilaisiin tunnelmiin.

Mieti myös etsitkö kerrostaloasuntoa, rivitaloa vai omakotitaloa. 

4. Mihin käyttöön asunto tulee?

Sen ohella, että mietit haluatko kerrostaloasunnon, rivitalon vai omakotitalon, on hyvä myös pohtia mihin käyttöön asunto tulee. Aiotko muuttaa ja asua siellä pysyvästi, onko asunto käytössä vain kesä- tai talviaikaan, aiotko vuokrata asuntoa muille vai onko hankkimasi asunto yksinkertaisesti vain sijoituskohde? 

Kaikki edellä mainitut seikat vaikuttavat muun muassa asunnon kokoon, sijaintiin ja lopulta totta kai myös hintaan.

5. Mitä muita kuluja tulee?

Muuttaminen ei ole koskaan ilmaista, mutta erityisesti ulkomaille muuttaminen on kallista. Siksi kannattaa laskea budjettiin myös muut kulut, joita asunnon hankkimisesta tulee. Joidenkin välittäjien mukaan muihin kuluihin ja palkkioihin kannattaa varata jopa 10 000–15 000 euroa.

Välityspalkkioiden ja rekisteriöintikulujen ohella kannattaa myös tarkistaa, mitä arkisia kuluja asunto aiheuttaa. Kohdemaan vesi-, sähkö- ja jätehuoltomaksut saattavat poiketa paljonkin Suomen hinnoista puhumattakaan vaikkapa uima-altaan ylläpitomaksuista.

6. Päätösten aika

Kun tiedät, millaisen asunnon haluat, mistä ja mihin tarkoitukseen, on aika tehdä päätös. Etsi useita kriteereihisi sopivia kohteita, vertaile niitä keskenään ja valitse muutamat, jotka kiinnostavat sinua erityisesti.

Tutustu lempikohteisiisi huolellisesti ja koita saada niistä mahdollisimman paljon tietoa. Varaudu kuitenkin siihen, että ulkomaisista asunnoista ei useinkaan ole saatavilla yhtä paljon tai monipuolisesti tietoa kuin suomalaisista kohteista.

7. Yhteys välittäjään

Kun mietit omistusasunnon hankkimista ulkomailta, kannattaa asunnon ja sopivan välittäjän etsiminen aloittaa ajoissa. Koko prosessiin kuluu nimittäin paljon enemmän aikaa kuin asunnon ostaminen Suomesta ja kiinteistövälittäjien neuvo onkin, että ulkomailta ostamiseen kannattaa varata tuplasti enemmän aikaa kuin kotimaassa.

Prosessin monimutkaisuuden ja pituuden takia välittäjän palkkaaminen todella kannattaa, vaikka se saattaakin tuntua kalliilta. Apua ja suosituksia voi kysyä muilta suomalaisilta, jotka asuvat samassa kohteesta, josta olet itse ostamassa asuntoa.

8. Yhteys juristiin

Hyvän välittäjän ohella tarvitset hyvän juristin tai tulkin auttamaan papereiden sekä mahdollisesti vieraan kielen kanssa. Ulkomaiden asuntokaupoissa nyrkkisääntönä onkin, että kaikki sanat ja niiden merkitykset kannattaa tarkistaa useaan kertaan, jotta ostaja välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

9. Yhteys pankkiin

Pankista voi saada lainaa loma-asunnon ja vakituisen asunnon hankkimiseen. Suurimmassa osassa pankeissa ulkomailla oleva asunto ei kelpaa lainan vakuudeksi, mutta esimerkiksi Handelsbankenilla myös ulkomailta ostettavaa asuntoa voi käyttää lainan vakuutena.

Kotimaisten pankkien ohella yksi vaihtoehto on ottaa lainaa kohdemaasta. Huomioi kuitenkin, että vaikka Suomessa lainalla voi maksaa yleensä noin 80 % asunnon hinnasta, ulkomailla lainaa myönnetään usein vain 70–75 %, mutta joissain maissa jopa vain 50–60 % asunnon hinnasta.

Kuten kaikkien luottojen, myös asuntolainan korkoon kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi lainan kilpailuttaminen on aina järkevää.

10. Mitä asuntoon kuuluu?

Kun sopiva asunto on löytynyt ja kauppakirja alkaa olla allekirjoittamista vaille valmis, kannattaa tarkistaa asunnon myyjän kanssa, mitä kaikkea asuntoon kuuluu. Eri maissa on nimittäin erilaisia käytäntöjä asuntoon kuuluvan varustelun ja irtaimiston suhteen.

Esimerkiksi monet asunnot ulkomailla ovat sellaisia, että keittiön kaapistot eivät kuulu kauppahintaan. Ulkomaan asunnot saattavat sisältää myös huonekaluja, jotka voivat kuulua ja jäädä asuntoon, ellei niitä erikseen pyydetä viemään pois.