Lainoja koskeva lainsäädäntö Suomessa

Lainojen ehtoja ja korkoa säätelee kuluttajansuojalaki ja korkolaki. Tässä tekstissä käymme läpi lainoja ja luottoja koskevaa lainsäädäntöä Suomessa.

Pikavipit ja kuluttajalainat yleistyivät Suomessa 2000-luvun alussa ja sen jälkeen niitä on suitsittu monilla erilaisilla lailla. Syyskuussa 2019 voimaan tullut pikavippilaki asetti aiempaa tiukempia ehtoja lainojen koroille ja ehdoille.

Lain tavoitteena on hillitä suomalaisten ylivelkaantumista ja ulosottoon joutumista. Uusi pikavippi laki koskee ainoastaan 1.9.2019 myönnettyjä lainoja. 

Mitä lainoja laki koskee?

Syyskuussa 2019 voimaan tullut laki koskee kaikkia kuluttajaluottoja. Niihin lukeutuvat pikavipitkulutusluotot ja joustoluotot, mutta myös luottokortit.

Laki ei koske vakuudellisia asuntolainoja, autojen osamaksusopimuksia, leasing autoja eikä velkakirjalakia.

Korkokatto

Suurimpana uudistuksena lakiin tuli korkokatto, joka asettaa pikavippien, kulutusluottojen ja joustoluottojen koron enintään 20 %. Myös luottokorttien korko saa olla enintään 20 %.

Korkokaton ohella Suomeen suunnitellaan lainakattoa, joka rajoittaisi, kuinka paljon yhdellä kotitaloudella voi olla lainaa yhteensä. Korkokatto parantaa erityisesti pahamaineisten pikavippien mainetta, sillä nyt 500 € pikavipin kulut eivät nouse enää niin helposti pilviin.

Muut kulut

Korkokaton ohella rajoituksia tuli lainan muihin kuluihin. Avausmaksu, tilinhoitomaksu tai muut luottokustannukset saavat olla enintään  0,01 % luoton määrästä päivässä. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 5 000 € euron lainasta saa periä 0,5 € kuluja per päivä eli noin 15 € per kuukausi. Vuodessa tämä tekisi yhteensä 180 €. Uuden lain myötä muita kuluja saa veloittaa vuoden aikana kuitenkin vain korkeintaan 150 € eikä lainanottajan näin ollen tarvitse maksaa tämän enempää vaikka kulut olisivatkin suuremmat.

Muiden kuluja ohella lainanmyöntäjä voi periä maksua maksuajan pidentämisestä. Yhdestä siirtokerrasta lainanantaja voi veloittaa kerrallaan enintään 5 € ja vuoden aikana korkeintaan 20 €.

Markkinointi

Uusi laki koskee ainoastaan lainan korkoa ja muita kuluja eikä se aseta uusia ehtoja tai rajoituksia pikavippien, joustoluottojen ja kulutusluottojen markkinoinnille.

Valvonta

Jos luotonantajan rikkoo lakia, ei se saa periä luotonottajalta lainkaan korkoja ja muita luottokustannuksia. Tällaisen sanktion tarkoituksena on motivoida luotonmyöntäjiä toimimaan uuden lain mukaan.

Luotonantajien toimintaa valvoo Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, jolla on valtakunnallinen rekisteri Suomessa toimivista luotonantajista. Aluehallintoviraston ohella toimintaa valvoo myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Lainaa ilman luottotietoja

Suomen lain mukaan luottotiedottomalle henkilölle ei saa myöntää lainaa. Ainoan poikkeuksen muodostavat opiskelijat, joilla on mahdollisuus saada opintolainaa vaikka luottotiedoissa olisikin merkintä.