Maksamattomasta joustoluotosta, pikavipistä ja kulutusluotosta, mutta myös maksamattomasta luottokorttilaskusta saattaa päätyä ulosottoon. Yleensä ulosottoon meneekin sellaisia kuluja, jotka on otettu joltain lainanmyöntäjältä tai palvelutarjoajalta, mutta velan perintä yksityishenkilöltä on myös mahdollista.
Tästä ohjeesta on hyötyä sinulle, jos…
Velka voi joutua ulosottoon kahta reittiä pitkin. Osa veloista, kuten verot ja vakuutusmaksut, voivat mennä velkojalta suoraan ulosottoon. Toinen vaihtoehto on, että velkoja hakee asiaan käräjäoikeudelta tuomion. Velka menee silloin käräjäoikeudessa vireille haastehakemuksella.
Velallisella on 14 päivää aikaa vastata haasteeseen. Jos asia menee oikeuden käsittelyyn ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos velallinen ei maksa velkaa vapaaehtoisesti tai siitä ei tehdä maksujärjestelyä, siirtyy se ulosottoon. Ulosotto johtaa aina maksuhäiriömerkintään.
Velka ei kuitenkaan automaattisesti siirry ulosottoon, vaan velkojan pitää toimittaa ulosottomiehelle ulosottohakemus ja liittää siihen tuomioistuimen päätös.
Kun velka siirtyy ulosottoon, ulosottomies lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen. Ilmoituksessa velallinen saa maksukehotuksen, jotta hän maksaisi velan vapaaehtoisesti ulosottoon.
Velallista myös pyydetään ottamaan yhteyttä ulosottomieheen, jotta velan maksusta voidaan sopia. Ulosottomiehen harkinnan mukaan velallisen kanssa voidaan tehdä maksusuunnitelma, jotta saatava tulisi maksettua ilman ulosmittausta.
Jos velallinen ei maksa velkaa vapaaehtoisesti tai siitä ei tehdä maksusopimusta, siirtyy velka ulosmitattavaksi. Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta ja ulosmittauksen ajankohdasta.
Yleensä irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteää omaisuutta. Irtain omaisuus koskee velallisen palkka-, eläke- tai elinkeinotuloja. Nettopalkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitataan yksi kolmasosa. Sosiaaliavustuksia ja -tukia ei voi ulosmitata.
Jos velallisella ei ole mitään ulosmitattavaksi kelpaavaa omaisuutta, todetaan hänet varattomaksi. Tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata.
Jos kuolinpesän asiat ja velanmaksu hoidetaan oikein, vainajan velat eivät periydy perilliselle.
Pääsääntö on, että hautaus- ja perunkirjoituskulujen jälkeen vainajan tilillä olevilla rahoilla ja muulla omaisuudella maksetaan kuolinpesän velat. Jos vainaja on varaton tai hänellä on velkaa enemmän kuin omaisuutta, velat jäävät velkojien tappioksi.